Tiera Laitinen

Kumpi Kuun puoli onkaan pimeämpi?

Kiinan Chang'e 4 -avaruusluotain on laskeutunut onnistuneesti Kuun takapuolelle, tai kuten monissa uutisvälineissä sanotaan, "pimeälle puolelle".

Jostain minulle hämäräksi jääneestä syystä Kuun takapuolta eli Maahan näkymätöntä puolta kutsutaan yleisesti "Kuun pimeäksi puoleksi". Periaatteessa vastustan nimitystä, koska se on harhaanjohtava. Päivä ja yö vaihtelevat Kuun takapuolella ihan samoin kuin etupuolellakin, joten takapuoli ei ole etupuolta pimeämpi.

Vai onko?

Maassa yötaivaan ylivoimaisesti kirkkain kohde on Kuu; täysikuun kirkkaus ylittää monikymmenkertaisesti kaikkien muiden yötaivaan kohteiden yhteenlasketun kirkkauden. Täysikuun valossa näkeekin aivan mainiosti liikkua ulkosalla.

Kuusta katsottuna täysimaa on noin 43 niin kirkas kuin täysikuu Maasta. (En laskenut itse, löysin valmiin laskelman netistä.) Ja silloin kun Kuun etupuolella on yö, siellä näkyy aina vähintään Maan sirppi, lukuun ottamatta marginaalisia alueita etu- ja takapuolen rajalla. Kuun etupuolen keskiosassa näkyy yöllä aina vähintään puolimaa.

Näin ollen Kuun etupuolella ei ole koskaan kovin pimeää. Takapuolella öitä sen sijaan valaisevat vain tähdet ja muut planeetat, eli siellä todella on varsin pimeää. Siinä mielessä Kuun takapuoli on pimeämpi.

Mutta hetkinen vielä! Parin viikon kuluttua, 21.1., on kuunpimennys - eli Kuusta katsottuna auringonpimennys. Silloin Kuun etupuolelta ei näy Aurinkoa eikä maatamoa. Kuun takapuolella ei ole auringonpimennyksiä, koska sieltä ei koskaan näy Maata, joka voisi Auringon peittää.

Kuunpimennyksiä, osittaisia tai täydellisiä, on noin kaksi vuodessa. Arvioikaamme lisäksi hyvin karkeasti, että tietyllä paikalla Kuussa Aurinko pysyy Maan takana piilossa keskimäärin tunnin. (Tämä arvio lienee alakanttiin, koska kuunpimennyksen täydellinen vaihekin voi parhaimmillaan kestää reilusti yli tunnin.)

Vuodessa on noin 8760 tuntia, joista päivää puolet eli 4380 tuntia. Tästä Maa pimentää Kuun etupuolella 2 tuntia eli karkeasti 0,05 %.

Öisen maatamon kirkkaus Kuun etupuolella on noin 0,01 % Auringon kirkkaudesta. Kuun etupuoli siis menettää Maan takia auringonvaloa viisinkertaisesti niin paljon kuin saa - eli jos laskemme Kuun pinnalle vuoden aikana lankeavan valon määrän, niin etupuoli onkin pimeämpi!

Edeltävä laskelma on hyvin karkea, eikä sitä ole syytä ottaa kovin vakavasti. Mutta tämä kuitenkin osoittaa, että Kuun puoliskojen pimeys on tulkinnanvarainen kysymys.

Näin se on usein numeroiden kanssa yleisemminkin. Jos johonkin tiettyyn tulokseen kovasti haluaa päästä, niin kyllä etsivä löytää keinon, jolla sen saa laskuista ulos putkahtamaan. Siksi kaikenlaisten laskelmien kanssa onkin ensiarvoisen tärkeää tarkistaa, mitkä ovat lähtöoletukset, ja mitä seikkoja on otettu huomioon, mitä ei.

Vastustan silti edelleen nimitystä "Kuun pimeä puoli".

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Pimeä puoli" kuulostaa dramaattisemmalta, salaperäisemmältä ja siten kiinnostavammalta kuin lapsekas käsite "takapuoli".

Ylen tv-uutisten tarjoama animaatio onnistui havainnollistamaan yhteydenpitokeinon Kuun taakse: sopivalle etäisyydelle "pysäköity" satelliitti, jonka kautta yhteys Maahan muodostuu suorin linjoin.

https://res.cloudinary.com/findance/image/fetch/w_...

Hups, ei tuo, vaan

https://www.tiedetuubi.fi/sites/default/files/fiel...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Etupuoli, takapuoli, valoisa puoli vai pimeä puoli. Sanotaan pimeä puoli siksi, kun kukaan ei henno sanoa sitä takapuoleksi. Koska silloinkin joku voisi irvailla, että kumpi on oikeastaan takapuoli?

Maasta näkymätön puoli taas on pitkä ilmaus.

Onko sen niin väliä?

Voisihan sitä sanoa kasvot ja niska;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maatamon täytyy olla kuusta katsottuna todella vaikuttava spektaakkeli täytenä ollessaan, Halkaisija on kolme ja puoli kertaa suurempi kuin meidän kuutamolla täydenkuun aikaan ja väri on kirkkaan sininen tiettyine vihertävine mannerosineen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Maatamon kiinnostavuutta lisää se, sininen vihrtävine manneroisineen saa päälleen valkoisen pilvivaipan, joka peittää maan kamaran?

Ehkä jonain päivänä maan kuhertelunhaluiset romantikot pääsevät katselemaan täysmaatamoa...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ja ajatteles: Talvivaaran louhos on nähtävissä Kuusta asti! Eiku... siis avaruudesta. Vai olikos se sittenkin Kiinan muuri, jonka astronautti voi kiertoradaltaan Maan pinnalta bongata?

Mikähän juttu tuokin on alun alkaen ollut, ja kuka sitä on mahtanut joutessaan paisutella?

Ai joo. Jos täällä ajelen maastoautolla, mikä se ajoneuvo olisi Kuussa - tai Marsissa? Eikös muillakin taivaankappaleilla ole jonkinlainen maasto, vaikkakaan ei maaperää?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Eräs tamperelainen elvisteli aikoinaan 80-luvulla siinä vaiheessa, kun Hämeenkadulle oli ensimmäisen kerran sytytetty laajemmat jouluvalot, että "Tampere on ainoa Suomen kaupunki, joka näkyy valaistuna avaruussatelliitista asti." Tuo väittämä tuli mieleeni, kun muutamia vuosia sitten Puheenvuorossa muuan torniolainen blogisti kirjoitti, että moottoritie Kemi - Tornio on Suomen vilkkaimmin liikennöity väylä. (No, ehkä autot siellä ajavatkin vilkkaammin kuin jonossa seisoessa Kehä ykkösellä.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tiede-lehti otsikoi jämäkästi: Kiinan luotain laskeutui Kuun takapuolelle.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kiinan-luot...

Leipätekstissä puhutaan moneen kertaan "toisesta puolesta" ja todetaan erityisesti, ettei se pimeä ole. Hyvä näin.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Se mikä ei näy ei ole oikein olemassa. Se siitä dramatiikasta, meidän niin söpössä ihmiskeskeisessä maailmassamme.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näin on. Ja perspektiivin antama etäisyys on rauhoittavaa. Jo lentokoneessa istuessa lähellä stratosfääriä tuntee maan päällä kaukana olevat omat ongelmat pienempinä, kun katselee tilkkuina siinteleviä kaupunkeja alapuolellaan.

Jos maata katsoisi kuusta, niin ei taitaisi paljon stressiä tuntea tietoisuudesta, että tuolla kaukana maassa on jossain pöytälaatikossa maksamaton lasku. Fiilis olisi sellainen, että sen laskun karhuajat ovat jossain tuolla avaruudessa, minä olen täällä ja jos täällä kuolen, niin samaan paikkaan joudun niin täältä kuin sieltäkin.

Sitten kotona sitä laskua katsoisi taas kouristus mahassaan puolen metrin etäisyydeltä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Toisaalta ne perintäkulut voisi kouraista jos Intrum onnistuisi toimittamaan karhulaskun kuuhun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Juu, kännykkä avaruuspuvun taskussa piippaa. Tekstarissa ukaasi ulosotosta. Maa siellä vaan möllöttää taivaalla edelleen. Tekstariin vastaus: Pitäkää Telluksenne!

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Ainoa kiinnostava asia koko kiinalaisen aluksen kuuhun laskeutumiseen liittyen jäi käsittelemättä; ovatko amerikkalaiset käyneet kuussa vai ei?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ovat. Projektiin oli osallisina kymmeniätuhansia ihmisiä, joten joku heistä olisi kielinyt, jos se ei olisi ollut totta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

NASA esittelee mediassa silloin tällöin kuvia ties mistä taivaankappaleista, eikä suuren yleisön auta kuin uskoa niiden aitouteen. Mitkä lumiukkosulkeiset nämäkin ovat olevinaan:

https://timedotcom.files.wordpress.com/2019/01/ult...

No mutta Ultima Thulehan se siinä, varmuuden vuoksi kolmeen kertaan! Mineraalimöykky 4 600 000 000 kilometrin päässä Kuiperin vyöhykkeellä New Horizons -luotaimen Lorri-kameran taltioimana. Vai voisiko se sittenkin olla jotain aivan muuta, esimerkiksi digitaalisen kuvankäsittelyn kurssin lopputyö Saimaan ammattiopistosta?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kyseiset kuvat ovat heikkolaatuisia, koska ne on otettu varsin kaukaa. Paremmat lähikuvat ym. data saadaan maahan vasta lähikuukausien aikana. Parhaillaan tiedonsiirrossa pidetään viikon tauko, koska aurinko on luotaimen ja maan välissä. Kaikki data on tallessa vasta vuoden 2020 loppupuolella.

Olen seurannut Pluton tutkineen New Horizon luotaimen matkaa sen alusta saakka. Tiimi on erittäin innoissaan onnistumisista, ja suunnitteilla on lisää kuiperin vyöhykkeen kappaleiden ohituksia. Luotaimen kerrotaan pysyvän toimintakunnossa vielä jopa 20 vuotta.

Huomattavasti ehkä jopa haastavampaakin toimintaa on menossa. Parhaillaan Bennu ja Ryugu asteroideilla otetaan näytteitä, jotka yritetään tuoda maahan tutkittaviksi. Näissäkään tapauksissa ei ole syytä epäillä vilppiä, ellei koko maailma sitten ole salaliittoa, kuten siis joillekin tuntuu joskus olevan ;@

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Mikä oli venäläisen kosmonautin viimeinen laulu avaruuskävelyllä?

Vastaus: "Miksi lähdit luotain?"

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Sitä vaan ihmettelen, mitä tekemistä siellä Kuussa on, kun siellä iihminen on jo käynytkin keräämässä kiviä?

Vielä enemmän ihmettelen amerikkalaisen raharikkaan haaveita lähettää ihmisiä Marsiin.

Maapallon suojaavan magneettikentän ulkopuolella muutaman vuoden lento altistaisi tappavalle aurinkosäteilylle, ja painottomassa tilassa luusto voimailusta huolimatta vähenisi ja haurastuisi niin paljon, että painovoimakentässä ihmisestä jäisi vain kasa.
Haaveilla toki saa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ihminen on aina ollut tutkimusretkeilijä.